Kunta-alan ja hyvinvointialueiden sopimusratkaisut 2022
6.10.2022
|
Valtakunnansovittelijan 2.10.22 antama sovintoesitys, jonka Tehyn valtuusto hyväksyi 3.10.22.
Palkankorotukset SOTE- sopimus Tehyläisten tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvo tulee nousemaan v. 2022-2027 vähintään 17,3%, kun korotusprosentit lasketaan yhteen. Kun laskennassa huomioidaan ns. korkoa koolle ilmiö, korotusten summa on 18,7%. Tehy ja SuPer (Sote ry) neuvottelivat SOTE-sopimukseen oman lisäpalkkaohjelman, joka on huomattavasti parempi kuin koko kunta-alan ja hyvinvointialueiden palkkauksen kehitysohjelma. Lisäpalkkaohjelma tulee jo aiemmin voimaan tulleen koko kunta-alan ja hyvinvointialueiden palkkauksen kehitysohjelman ja muiden tes-korotusten päälle. SOTE-sopimuksen palkankorotustaulukko, jossa on myös lisäpalkkaohjelman korotukset, löydät Kunta-alan ja hyvinvointialueiden sopimusratkaisut 2022 | Tehy. tai ao:n nettisivun - etusivulta, ''palkat ja työolot kuntoon''- bannerista joka aukeaa em. neuvottelukierroksen sopimusratkaisu sivustolle.
Sovintoehdotuksen kaikki korotuksetTaulukossa on kuvattu kaikki tähän mennessä tiedossa olevat korotukset vuosittain yhteenlaskettuina.
*2023 ja 2024 palkankorotuksiin liittyy ns. perälauta. Jos tiettyjen teollisuus- ja vientialojen palkankorotusten kustannusvaikutusten matemaattinen keskiarvo on yli 1,9 %, ylimenevä osuus tulee maksuun myös hoitajille. 70 % ylimenevästä summasta jaetaan yleiskorotuksena, 30 % järjestelyeränä. Tehyn nettisivuilla on lisätietoa ja taulukoita esimerkiksi tehtäväkohtaisten palkkojen kehityksestä v. 2022-2027. Suora linkki neuvottelukierroksen sopimusratkaisuun Kunta-alan ja hyvinvointialueiden sopimusratkaisut 2022 | Tehy., tiedot löytyvät myös ao:n nettisivun kautta - etusivulta, ''palkat ja työolot kuntoon''- bannerista.
KVTES - varhaiskasvatuksen työntekijät Sopimusratkaisussa vakalaiset saavat keskimäärin 11,3 % palkankorotukset. Lue Tehyn toiminnan- ja edunvalvontajohtajan, toisen pääneuvottelija Else-Mai Kirvesniemen blogi kirjoitus Miksi Tehyn ja SuPerin sopimuksessa ei ole parempia palkankorotuksia myös varhaiskasvatuksen hoitajille? | Tehy ja Tehyn neuvottelupäällikkö Riikka Rapinojan blogi kirjoitus Mitä varhaiskasvatuksen sopimusratkaisu sisältää? | Tehy
Valtakunnansovittelijan esittämä koronapandemiaan liittyvä kertapalkkio 600€ SOTE-sopimuksen piirissä oleville sisältyi sovintoehdotukseen, sen sisältöön tai rajauksiin ei Sote ry:n neuvottelijat voineet vaikuttaa, vaan se oli hyväksyttävä sellaisenaan osana sovintoesitystä. Koronaviruksen aiheuttama erityinen altistumisen riski sekä valmiuslain rajoitukset kohdistuivat koronapandemian alkuaikoina erityisesti erikoissairaanhoidon tiettyihin yksiköihin (teho-osastot, teho-osastoihin kytkeytynyt kuvantaminen ja laboratoriotoiminta, kohortit eli koronavuodeosastot, päivystys ml. synnytysten hoito ja ensihoito) ja niiden henkilöstöön. Puutteellinen suojaus altisti henkilöstöä myös erityisesti kotihoidon palveluissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa ja vanhusten pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksiköissä. Koronaepidemian alkuvaiheessa kyse oli uudesta ja ennenkokemattomasta tilanteesta. Koronapotilaiden hoitoon osallistuneelle em. toimintojen SOTE-sopimuksen henkilöstölle maksetaan 600 € kertapalkkio maaliskuun 2023 palkanmaksun yhteydessä. Kertapalkkio maksetaan ko. henkilöstölle, joiden palvelussuhde työnantajaan oli voimassa vähintään seitsemän kalenteripäivää 13.3.-15.6.2020 välisenä aikana. Kertapalkkion edellytyksenä on, että palvelussuhde samaan työnantajaan on edelleen voimassa 28.2.2023. Sovintoratkaisun mukaan henkilöstön edustajat voivat esittää ehdotuksensa palkkion jakamiseksi yllä olevien periaatteiden pohjalta. Jollei esityksistä päästä yksimielisyyteen, työnantaja päättää kertapalkkion yllä mainittujen periaatteiden pohjalta annetun aikataulun puitteissa.
Parannuksia työehtoihin – SOTE-sopimusRekrytointikiellon estävä määräys SOTE-sopimuksen IV lukuun on otettu uusi 2 §. Sen mukaan työnantaja ei saa estää tai rajoittaa työntekijän mahdollisuutta vaihtaa työnantajaa muutoin kuin työsopimuslaissa säädetyllä tavalla. Määräys tulee voimaan 1.1.2023 alkaen ja se on voimassa tämän sopimuskauden ajan eli 30.4.2025 asti. Joutuisa ruokailu SOTE sopimuksen III luvun 25 § 2 momentin määräystä on muutettu niin, että myös yleistyöaikamuodossa työntekijä voi valita halutessaan joutuisan ruokailun työajalla. Tämä määräys tulee voimaan 6.3.2023 alkaen. Arkipyhistä kokonaisia vapaapäiviä Arkipyhälyhennykset tulee antaa vapaana kokonaisina vapaapäivinä. Jos työnantaja käyttää lyhyempää kuin kuuden viikon tasoittumisjaksoa, vähintään yksi arkipyhävapaa annetaan ko. työaikajakson aikana kokonaisena vapaapäivänä. Mahdolliset muut samalle työaikajaksolle sattuvat arkipyhävapaat voidaan siirtää annettavaksi seuraavan työaikajakson aikana kokonaisina vapaapäivinä. Tällöin myös arkipyhän vaikutus lisä- ja ylityörajaan siirtyy seuraavalle jaksolle. Vuosiloman suunnittelu arkipyhäjaksoille SOTE-sopimuksen IV luvun 1 §:ään on lisätty soveltamisohje, joka velvoittaa työnantajan mahdollistamaan vuosiloman toivomisen myös sellaisiin ajankohtiin, joissa työnantaja mahdollisesti joutuu ainakin osan toiveista jättämään huomioimatta (esimerkiksi tiedossa olevat ruuhkahuiput, osastosulut, arkipyhät, joulun aika jne). Soveltamisohjeeseen kirjattu, että työnantajan on pyrittävä järjestämään mahdollisuus vuosilomiin myös edellä mainittuina ajankohtina. Soveltamisohjeella pyritään siihen, että työnantajat mahdollisuuksien mukaan antaisivat vuorotteluperiaatteen mukaan vuosilomaa myös edellä mainittuina ajankohtina. Soveltamisohje ei takaa sitä, että lomaa annettaisiin, mutta velvoittaa työnantajaa kiinnittämään huomiota asiaan. Tällä hetkellä monessa paikassa on mahdollisuuksia tarkastelematta linjattu niin, että kukaan ei saa arkipyhälistalla vuosilomaa. Asialla on iso merkitys mm. alan houkuttavuuden kannalta. Ei voi olla niin, että hoitohenkilöstö ei koskaan saa olla vuosilomalla arkipyhälistojen aikana esim. jouluna. Kilometrikorvaus Kilometrikorvaus virka- ja virantoimitusmatkasta: 5000 kilometrin raja nousee 7000 kilometriin (ks. SOTE-sopimus IV luku ja KVTES liite 16). Työpaikkaohjaaja SOTE-sopimuksen II luvun 9 § 1 momentin 3.1 -kohtaan on lisätty esimerkki, jonka mukaan työpaikkaohjaajan tehtävä on lisätehtävä tai lisävastuu. Työpaikkaohjaajilla tarkoitetaan sellaista tehtävää, jossa ohjataan ja tuetaan oppisopimusopiskelijoita ja muita opiskelijoita käytännön työssä tai harjoittelussa. Työnantajan on syytä varmistaa työpaikkaohjaukseen käytettävän työajan riittävyys ja työpaikkaohjaajan osaaminen ohjaustehtävässä. Työpaikkaohjaajan tehtävissä toimivien palkkausta määrättäessä otetaan huomioon ohjaustehtävän vaikutus tehtävän vaativuuteen. Mikäli ohjaustehtävä on määräaikainen, korkeampi tehtäväkohtainen palkka maksetaan tältä ajalta. Työkokemuslisä SOTE-sopimuksen II luvun 12 §:ään on lisätty uusi pöytäkirjamerkintä, jolla turvataan työkokemuslisän säilyminen ennallaan tilanteessa, jossa palvelussuhde katkeaa lyhytaikaisesti siirryttäessä hyvinvointialueille 1.1.2023 liikkeenluovutuksen periaattein. ”Pöytäkirjamerkintä 1.5.2022–30.4.2025 Henkilöstö siirtyy hyvinvointialueelle liikkeenluovutuksen periaattein. Työkokemuslisää ei tilanteessa lasketa uudelleen vaan työntekijälle/viranhaltijalle ennen työnantajan vaihdosta hyväksi luettu työkokemus luetaan uuden työnantajan palveluksessa työkokemuslisää kerryttäväksi. Palvelussuhteen katkeaminen lyhytaikaisesti ennen tai jälkeen liikkeenluovutuksen ei aiheuta työkokemuslisän uudelleen laskentaa. Uudelleen laskentaa ei tehdä, mikäli palvelussuhde katkeaa 1.12.2022–31.1.2023 välisenä aikana.” Ensihoidon työaikajärjestelyt tämä sopimuskirjaus löytyy SOTE-sopimuksen I luku 4§ 2 mom. Sitä ei ole avattu tässä koska ammattiosaston jäseninä ei ole ensihoidossa työskenteleviä. Osa-aikatyöntekijän ylityöraja jaksotyössä Osa-aikatyöntekijän lisä- ja ylityöraja määräytyy keskeytyneellä jaksolla jaksotyössä samojen sääntöjen mukaan kuin täyttä työaikaa tekevällä (SOTE-sopimus III luku 15 § 2 mom.). Liukuva työaika Liukuvan työajan lisä- ja ylityölaskennasta on annettu yleiskirjeessä (KT Yleiskirje 6/22) tarkentavia ohjeita nykyisiin määräyksiin. Omaishoidonvapaa Omaishoidonvapaasta on lisätty määräys KVTES V:n luvun 5 § 2 momenttiin (ks. myös SOTE-sopimus IV luku). Työntekijällä/viranhaltijalla on työsopimuslain 4 luvun 7b §:n mukaisesti oikeus omaishoitovapaaseen 1.8.2022 lähtien. Omaishoidon vapaan pituus on enintään 5 työpäivää/vuosi. Omaishoitovapaan saamisen edellytyksenä on, että omainen tai muu läheinen tarvitsee työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avustamista tai tukea, koska hänen toimintakykynsä on alentunut huomattavasti vakavan sairauden tai vakavan vamman vuoksi. Omaisella tarkoitetaan työntekijän lasta, vanhempaa, avio- ja avopuolisoa sekä työntekijän kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa. Samassa taloudessa asuva läheinen voi olla esimerkiksi puolison lapsi. Työntekijällä on oikeus omaishoitovapaaseen myös omaisen tai läheisen saattohoitoon osallistumisen vuoksi. Määräaikaisia työsuhteita koskeva ohjeistus Määräaikaisia työsuhteita koskien on annettu työnantaja- ja työntekijäpuolen yhteinen ohjeistus silmällä pitäen hyvinvointialueelle siirtymistä. Yhteisen ohjeistuksen mukaan ”hyvinvointialueelle siirtyminen ja liikkeen luovutus eivät saa vaikuttaa määräaikaisen työsuhteen kestoon eivätkä ne voi olla peruste määräaikaisen työsuhteen tekemiselle. Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen tai määräaikaiseen virkasuhteeseen ottaminen edellyttää lainsäädännön mukaista perustetta, joka voi olla esimerkiksi sijaisuus. Määräaikaisuuden kesto määräytyy perusteen mukaan.” Työryhmät Sopimuskauden ajaksi on perustettu työryhmiä. Mm. SOTE-sopimuksen palkkaus- ja työaikajärjestelmien kehittämistä jatketaan työryhmissä. Lisäksi on perustettu SOTE-sopimukseen liittyen sopimuskauden ajaksi työryhmä, jonka tehtävänä on arvioida hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien henkilöstön työhyvinvoinnin, työkyvyn tuen ja työolojen parantamista.
Tiedot on koostettu Kunta-alan ja hyvinvointialueiden sopimusratkaisut 2022 | Tehy ja Kunta-sektorin jäsenilta 5.10.22 materiaalista.
|